Leigo Lake Music Festival 2026
Lauri Lest on muusikko sekä ääni- ja performanssitaiteilija. Muusikkona hän säveltää ja esittää tunnelmallista elektronista musiikkia ja on julkaissut kolme studioalbumia. Hänen tuorein albuminsa "Undercurrents" ilmestyi huhtikuussa 2025. Taiteilijana Lest työskentelee ensisijaisesti löytöesineiden, värähtelykaiutinten, valaistuksen sekä äänen- ja videonkäsittelyohjelmistojen parissa. Hänen teoksilleen on ominaista melankolia, keskittyminen olemisen tiloihin sekä kokeileva luonne.
8 kuoroa, 150 laulajaa
Tormis / Kasterpalu / Liik
Tarton seudulta musiikillisesta suvusta lähtöisin oleva Kreete Jacobin käyrätorviopinnot alkoivat Virossa, minkä jälkeen hän jatkoi korkeakouluopintojaan Saksassa Frankfurtissa ja Münchenissä. Hänen opettajinaan toimivat professorit Esa Tapani ja Johannes Hinterholzer, ja lisäksi hän on saanut merkittäviä musiikillisia vaikutteita Michael Höltzelin, Samuel Seidenbergin ja Christian Lampertin mestarikursseilta.
Vuonna 2018 Kreete Jacob voitti Viron valtakunnallisen puhallinsoittajien kilpailun vaskisoitinsarjan Grand Prix'n sekä useita erikoispalkintoja. Hän on toiminut Vanemuine-sinfoniaorkesterin käyrätorvisektion äänenjohtajana. Vuodesta 2022 lähtien hän on opettanut käyrätorvea Heino Ellerin mukaan nimetyssä Tarton musiikkikoulussa sekä toiminut lehtorina Viron musiikki- ja teatteriakatemiassa (EMTA). Kaudella 2025–2026 hän soittaa Viron kansallissinfoniaorkesterissa (ERSO).
Nikita Matsuk syntyi Tallinnassa vuonna 2003 ja aloitti käyrätorven soiton seitsemänvuotiaana. Hän opiskeli vuoden Nõmmen musiikkikoulussa, minkä jälkeen hän jatkoi opintojaan neljän vuoden ajan Tallinnan musiikkilukiossa opettajansa Vigo Uusmäen johdolla. Seuraavana vuonna hänen opettajanaan toimi Mattias Vihmann, ja lukio-opintojensa loppuun saakka, vuoteen 2022 asti, hänen ohjaajanaan oli Kalle Koppel.
Syksystä 2022 lähtien Nikita on opiskellut Viron musiikki- ja teatteriakatemiassa (EMTA) Kreete Jacobin johdolla. Ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana hän työskenteli Kansallisooppera Estonian sinfoniaorkesterissa, ja maaliskuusta 2024 lähtien hän on ollut Viron kansallissinfoniaorkesterin (ERSO) käyrätorvisektion jäsen.
Nikita on osallistunut useisiin kansainvälisiin projekteihin ja mestarikursseille. Vuonna 2018 hänellä oli ainutlaatuinen mahdollisuus soittaa Side by Side -projektissa yhdessä Kuninkaallisen Concertgebouw-orkesterin kanssa, jonka solistina esiintyi Laurens Woudenberg. Vuosien varrella hän on täydentänyt osaamistaan Will Sandersin, Esa Tapanin, Mark Gruberin, Thomas Hauschildin ja Johannes Hinterholzerin mestarikursseilla.
Jo kuuden vuoden ajan Nikita on soittanut käyrätorvea vaskipuhallinkvintetissä Tuulisbrass. Yhtyeen kanssa hän on esittänyt useita tunnettuja teoksia, kuten Malcolm Arnoldin Brass Quintet No. 1, Op. 73 ja Oskar Böhmen Sextet in E-flat Major. Vuonna 2021 yhtye osallistui Luigi Cerritellin kansainväliseen musiikkikilpailuun ja saavutti siellä kolmannen sijan.
Jürnas Rähni aloitti käyrätorviopintonsa vuonna 2003 Aruküla Huvialakeskus Pääsulindissa opettajanaan Joel Ots. Vuodesta 2011 hän opiskeli Georg Otsa nimeline Tallinna Muusikakoolissa Kalmer Kiigen johdolla. Vuonna 2023 hän valmistui maisteriksi Eesti Muusika- ja Teatriakadeemiasta professori Kalervo Kulmalan käyrätorviluokalta.
Jürnas Rähni saavutti toisen palkinnon Eesti interpreetide konkurss 2018 -kilpailussa Tallinnassa vuonna 2018. Vuodesta 2020 hän on toiminut Eesti Riiklik Sümfooniaorkesterissa ja vuodesta 2023 alkaen Rahvusooper Estonian käyrätorviryhmän konserttimestarina. Hän on myös Eesti Puhkpillikvintettin jäsen.
Artur Reinpõld on Tartossa syntynyt virolainen käyrätorvensoittaja. Hän sai musiikillisen peruskoulutuksensa kotikaupungissaan ja työskenteli siellä myös Teater Vanemuinen sinfoniaorkesterissa. Asepalveluksen jälkeen Kaitseväe orkesterissa hän jatkoi opintojaan Saksassa Hochschule für Musik und Darstellende Kunst Frankfurtssa sekä Itävallassa Linzissä Anton Bruckner Privatuniversitätissa.
Hän työskentelee nykyisin Eesti Riiklik Sümfooniaorkesterissa sekä Pärnu Linnaorkesterissa ja on myös Kristjan Järven yhtyeen Nordic Pulse jäsen.
Anna-Liisa Eller aloitti musiikki- ja kanteleopintonsa Tallinna Muusikakoolissa opettajanaan Malle Vihul. Vuonna 2008 hän valmistui Georg Otsa nimeline Tallinna Muusikakoolista ja vuonna 2011 Eesti Muusika- ja Teatriakadeemiasta kandidaatin tutkinnolla sekä vuonna 2014 maisteriksi kanteleluokaltaan (dosentti Kristi Mühling) cum laude. Vuonna 2013 hän täydensi opintojaan Conservatoire national supérieur musique et danse de Lyonissa sekä vuosina 2013–2014 Hochschule für Musik Trossingenissa opettajanaan Rolf Lislevand.
Anna-Liisa Eller on saavuttanut erinomaisia tuloksia useissa kilpailuissa sekä Virossa että ulkomailla: vuonna 2008 hän voitti ensimmäisen palkinnon Vilnassa ja vuonna 2011 ensimmäisen palkinnon sekä Koistinen kantele -erikoispalkinnon Helsingin ensimmäisessä kansainvälisessä kantelekilpailussa.
Vuodesta 2010 lähtien hän on opettanut kannelta Georg Otsa nimeline Tallinna Muusikakoolissa. Hänen erityisenä kiinnostuksenaan ovat varhainen ja nykytaidemusiikki. Hän on esiintynyt lukuisilla festivaaleilla Virossa, Liettuassa, Puolassa, Espanjassa, Italiassa, Saksassa, Norjassa ja Ranskassa sekä tehnyt aktiivista yhteistyötä sellaisten yhtyeiden kuin Supersonus, Kapsberger, Oni Wytars, Vox Clamantis ja Rondellus kanssa. Lisäksi hän soittaa myös käsirumpuja, nokkahuiluja, säkkipilliä ja psalteeriumia.
Ulla Krigul on yksi Viron nuoremman sukupolven merkittävimmistä urkureista. Hän on suorittanut pianonsoiton opinnot Tallinna Muusikakeskkoolissa ja valmistunut vuonna 2006 Eesti Muusika- ja Teatriakadeemiasta maisteriksi professori Andres Uibon urkuluokalta. Hän on myös opiskellut usean vuoden ajan Wienissä Universität für Musik und darstellende Kunst Wienssa professori Martin Haselböckin johdolla.
Tällä hetkellä Ulla Krigul työskentelee urkurina Helsingin Saksalaisessa kirkossa (Pyhän Pietarin kirkko) sekä konserttimestarina Georg Otsa Tallinna Muusikakoolissa. Hän toteuttaa säännöllisesti vuosittain yhden tai kaksi uutta soolokokonaisuutta.
Kamarimusiikilla on tärkeä rooli hänen toiminnassaan: hän kiertää usein Virossa harmonin kanssa yhteistyössä sellaisten yhtyeiden kuin Jäääär, Kädy Plaas-Kala ja Riivo Kallasmaa kanssa. Ulla Krigul on esiintynyt sekä soolona että arvostettuna kamarimusiikkikumppanina lukuisissa kirkoissa ja festivaaleilla Virossa ja ulkomailla, kuten Tallinnan urkufestivaalilla, Tallinnan Bach-festivaalilla, Klaaspärlimäng-festivaalilla, Leigo Järvemuusikassa ja Jazzkaarella, sekä Ukrainassa, Suomessa, Latviassa, Itävallassa, Ruotsissa ja Venäjällä.
Hän on tuonut yleisölle myös urku- ja elektroniikkakokonaisuuden Organica sekä esittänyt virolaisten nuoremman sukupolven säveltäjien uutta musiikkia. Vuonna 2019 hän julkaisi ensimmäisen CD-levynsä, joka sisältää Erkki-Sven Tüüri oreliloomingn urkuteoksia.
Iris Oja on kansainvälisen uran luonut vapaa ammattilaulaja. Hänen pisin ja merkittävin luova yhteistyönsä on ollut Paul Hilliern sekä hänen erilaisten vokaaliyhtyeidensä kanssa, sekä Tõnu Kaljusten ja hänen lukuisten projektien parissa.
Vaikka Iris Oja laulaa mielellään eri aikakausien musiikkia, hänet tunnetaan erityisesti nykytaidemusiikin tulkitsijana. Lähes kaikki Viron tunnetuimmat säveltäjät ovat kirjoittaneet teoksia hänelle, ja hän on julkaissut useita soololevyjä sekä osallistunut moniin kuorotallenteisiin. Hänelle on sävelletty myös useita oopperarooleja. Vuonna 2022 Eesti Kultuurkapitaln musiikkirahasto myönsi hänelle vuosipalkinnon poikkeuksellisista nykytaidemusiikin esityksistä.
Kansainvälisen uransa aikana Iris Oja on saanut mahdollisuuden esittää musiikkia hyvin erilaisista aikakausista ja kulttuureista. Erityisen vahvan yhteyden hän kokee kuitenkin Veljo Tormisn musiikkiin, joka pohjautuu suomalais-ugrilaisten kansojen lauluihin. Oja työskenteli Tormiksen kanssa myös säveltäjän elinaikana ja sai häneltä henkilökohtaisia neuvoja hänen musiikkinsa esittämiseen.
Kammerkoor Kolm Lindu on 2017. aastal sündinud Tartu kollektiiv. Viimastel hooaegadel on kooril olnud kirjud seiklused: installatsioon „Karvennustus" Tartu Ülikooli loodusmuuseumis, ühiskontserdid Vox Clamantisega Arvo Pärdi juubelikontsertidel, kontserttuur Vanemuise Sümfooniaorkestraga (Orff „Carmina Burana"), Rally Estonia avamine, suurprojekt „Veljo Tormis 95 | 110 helletust" ning Brahmsi reekviemi kammerversiooni Eesti esmaettekanne.
Koori jaoks on oluline austus ja rõõm üksteise, oma partnerite ning muusika vastu. Koori naislauljad kannavad keskkonda hoidvast peenvillasest materjalist seelikuid ning kunstnik Mari Segeri kõrvaehteid kollektsioonist „Leaves". Koori peadirigent on alates 2024. aastast Kärolin Tuisk.
Kamarikuoro Helü on vuonna 2004 perustettu kuoro, jossa laulaa musiikinharrastajia ja -intoilijoita eri puolilta Viroa. Kuoron nimi Helü tarkoittaa võron ja seton kielissä ”ääntä”, ”sointia” tai ”äännettä”. Jäsenistössä on võrolaisia, setolaisia, tarttolaisia, tallinnalaisia, mulkkeja, muhulaisia, saarelaisia ja hiidlaisia – värikäs mutta yhtenäinen joukko, joka nauttii viikoittaisesta musisoinnista.
Vuosien varrella kuoro on osallistunut useisiin kuorokilpailuihin ja -festivaaleihin sekä kotimaassa että ulkomailla ja saavuttanut monipuolisen kirjon mitaleja ja diplomeja. Vuoden 2024 toiminnastaan kammerkoor Helü sai Eesti Kooriühinglta vuoden kuoron tittelin, ja kuoronjohtaja Küllike Joosing palkittiin vuoden kapellimestarina. Hän toimi myös vuoden 2024 Tartu laulu- ja tantsupidun taiteellisena johtajana.
Seton leelo -kuoro Siidisõsarõ on vuonna 1994 perustettu kansanperinneyhtye, joka kokoaa yhteen Setomaan juurilta tulevia laulajia, jotka asuvat pääosin Tallinnassa ja sen lähialueilla. Kuoron nimi tarkoittaa ”läheisiä sisaria”. Tällä hetkellä yhtyeessä toimii 11 jäsentä, mukaan lukien karmoškan soittaja.
Siidisõsarõ vaalii ja välittää aitoa setolaista kulttuuriperintöä, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle suullisesti tai säilynyt varhaisissa kirjallisissa lähteissä ja äänitteissä. Ohjelmisto koostuu historiallisten Setomaan alueen lauluista, tansseista ja leikeistä. Vuonna 2009 seton leelo -lauluperinne liitettiin UNESCO Representative List of the Intangible Cultural Heritage of Humanity -luetteloon.
Kuoro on esiintynyt lukuisilla kansanmusiikkifestivaaleilla sekä Virossa että ulkomailla ja saanut tunnustusta pitkäjänteisestä työstään. Vuonna 2010 sille myönnettiin korkeimman kategorian tunnustus Baltica folklore festival -katselmuksessa. Yhtye on julkaissut neljä äänitettä.
Liettuan valtion nuorisokuoro kokoaa yhteen lahjakkaita nuoria laulajia eri puolilta Liettuaa ja tarjoaa heille alustan ammatilliseen kehittymiseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Kuoro toimii johtavien kapellimestarien ja laulupedagogien ohjauksessa ja edustaa Liettuan vahvaa kuorokulttuuria niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
Kuoron ohjelmisto ulottuu liettualaisesta säveltaiteesta kansainvälisen kuoromusiikin suurteoksiin, usein innovatiivisissa ja yhteistyöhön perustuvissa projekteissa.
Akateeminen kamarikuoro Brevis on Ternopilin filharmonian yhteydessä toimiva ammattikuoro, jonka kapellimestari Sviatoslav Dunets perusti vuonna 1998. Kuoron laulajat ovat valmistuneet Ukrainan johtavista musiikkikorkeakouluista, ja yhtye on saanut tunnustusta lukuisilla kansainvälisillä festivaaleilla ja kuorokilpailuissa.
Brevis esittää sekä ukrainalaista että länsieurooppalaista kuoromusiikkia. Sen ohjelmistoon kuuluvat myös suuret kuoroteokset, kuten Mozartin Requiem ja Carl Orffin Carmina Burana. Kuoro on esiintynyt Ukrainan lisäksi useissa Euroopan maissa.
Kamarikuoro Utopia on helsinkiläinen 16-jäseninen lauluyhtye, joka yhdistää ammattimuusikoita ja kokeneita harrastajalaulajia. Kapellimestari Mikael Maasalon johdolla kuoro tunnetaan tarkasta, tyylitietoisesta ja vivahteikkaasta soinnistaan.
Utopian ohjelmisto ulottuu keskiajan ja renessanssin musiikista barokkiin ja nykymusiikkiin. Jokainen konsertti rakentuu omaksi taiteelliseksi kokonaisuudekseen, jossa historiallinen tietämys, uteliaisuus ja uuden musiikin luominen kohtaavat.
Sönerna on Uppsalasta kotoisin oleva mieskuoro, joka toimii osana Ruotsin vahvaa kuoroperinnettä. Vuonna 2021 perustettu kuoro koostuu yli 35 laulajasta ja on saavuttanut lyhyessä ajassa huomattavaa kansallista ja kansainvälistä tunnustusta.
Kuoron ohjelmisto yhdistää romanttisen mieskuoroperinteen, klassisen musiikin, kansanmusiikin ja nykymusiikin. Sönerna on palkittu eurooppalaisissa kuorokilpailuissa ja tullut laajemman yleisön tuntemaksi myös ruotsalaisten televisioprojektien kautta.
Kuoron kapellimestarina toimii Martin Hellberg.
Nuorisokuoro BALSIS (perustettu vuonna 1987) on yksi Latvian merkittävimmistä kuoroista, joka on voittanut yli 30 kansainvälistä palkintoa. Kuoron luova lähestymistapa a cappella -kuoromusiikkiin tekee jokaisesta konsertista ainutlaatuisen tapahtuman.
Kapellimestari Ints Teterovskisin johdolla kuoro on esiintynyt ympäri maailmaa ja tunnetaan sekä korkeatasoisesta ohjelmistostaan että kokeellisista projekteistaan.
Iris Oja on rahvusvahelise karjääriga vabakutseline laulja. Kõige pikemaaegsem loominguline side on tal olnud Paul Hillieri ja tema erinevate vokaalkollektiividega ning Tõnu Kaljuste ja tema paljude projektidega. Ehkki Irisele meeldib laulda erinevate ajastute muusikat, on ta enim tuntud oma kaasaegse muusika interpretatsiooni poolest. Pea kõik Eesti nimekamad heliloojad on kirjutanud talle teoseid, ta on salvestanud mitmeid sooloplaate ning osalenud paljudel koorisalvestustel. Irisele on kirjutatud ka mitmeid ooperirolle. 2022. aastal tunnustas Eesti Kultuurkapitali helikunsti sihtkapital teda aastaauhinnaga erakordsete nüüdismuusika ettekannete eest.
Oma põneva rahvusvahelise karjääri jooksul on Irisel olnud õnne laulda väga erinevate ajastute ja kultuuride muusikat. Kõige selle juures tunneb ta suurimat seost just Veljo Tormise Soome-Ugri rahvaste lauludel tugineva materjaliga. Iris sai Tormise eluajal ka helilooja enesega koos töötada ning kuulda mõtteid ja soovitusi tema muusika esitamiseks.
Kammerkoor Kolm Lindu on 2017. aastal sündinud Tartu kollektiiv. Viimastel hooaegadel on kooril olnud kirjud seiklused: installatsioon „Karvennustus" Tartu Ülikooli loodusmuuseumis, ühiskontserdid Vox Clamantisega Arvo Pärdi juubelikontsertidel, kontserttuur Vanemuise Sümfooniaorkestraga (Orff „Carmina Burana"), Rally Estonia avamine, suurprojekt „Veljo Tormis 95 | 110 helletust" ning Brahmsi reekviemi kammerversiooni Eesti esmaettekanne.
Koori jaoks on oluline austus ja rõõm üksteise, oma partnerite ning muusika vastu. Koori naislauljad kannavad keskkonda hoidvast peenvillasest materjalist seelikuid ning kunstnik Mari Segeri kõrvaehteid kollektsioonist „Leaves". Koori peadirigent on alates 2024. aastast Kärolin Tuisk.
Kammerkoor Helü on 2004. aastal loodud kollektiiv, kus laulavad lauluhuvilised ning entusiastid igast Eestimaa otsast. Koori nimi Helü tähendab võro ja seto keeltes „häält", „heli" või „häälikut". Meie hulgas on võrokesi, setosid, tartlasi, tallinlasi, mulke, muhulasi, saarlasi ja hiidlasi — üks kirju, kuid ühtehoidev seltskond, kes naudib iganädalast musitseerimist.
Aastate jooksul on koor osalenud paljudel koorikonkurssidel ja -festivalidel nii kodus kui välismaal ning toonud koja igat värvi medaleid ja diplomeid. 2024. aasta tegevuse eest pälvis kammerkoor Helü Eesti Kooriühingult aasta koori tiitli ning dirigent Küllike Joosingut tunnustati aasta dirigendi auhinnaga. Küllike Joosing oli ühtlasi 2024. aasta Tartu laulupeo kunstiline juht.
Seto leelokoor Siidisõsarõ on 1994. aastal loodud folkloorirühm, mis ühendab Setomaa juurtega lauljaid, kes elavad peamiselt Tallinnas ja selle lähiümbruses. Koori nimi tähendab „lähedasi õdesid". Praegu tegutseb kollektiivis 11 liiget, nende seas ka karmoškamängija.
Siidisõsarõ kannab edasi autentset seto kultuuripärandit, mis on põlvest põlve suuliselt edasi antud või talletatud varasemates üleskirjutustes ja helikandjatel. Repertuaar hõlmab ajaloolise Setomaa laule, tantse ja mänge. 2009. aastal kanti seto leelo UNESCO vaimse kultuuripärandi esindusnimekirja.
Koor on esinenud paljudel folkloorifestivalidel nii Eestis kui välismaal ning pälvinud tunnustust järjepideva töö eest. 2010. aastal omistati neile festivali „Baltica" ülevaatusel kõrgeim kategooria. Kollektiiv on välja andnud neli helikandjat.
Leedu Riiklik Noortekoor ühendab andekaid noori lauljaid üle kogu Leedu, pakkudes platvormi professionaalseks arenguks ja rahvusvaheliseks koostööks. Koor tegutseb juhtivate dirigentide ja vokaalpedagoogide käe all ning esindab Leedu tugevat koorikultuuri nii kodu- kui välismaal.
Repertuaar ulatub Leedu heliloomingust rahvusvahelise koorimuusika suurvormideni, sageli uuenduslikes ja koostööpõhistes projektides.
Akadeemiline Kammerkoor „Brevis" on Ternopili filharmoonia juures tegutsev professionaalne koor, mille asutas dirigent Sviatoslav Dunets 1998. aastal. Koori koosseisu kuuluvad Ukraina juhtivate muusikakõrgkoolide lõpetanud lauljad ning ansambel on pälvinud tunnustust paljudel rahvusvahelistel festivalidel ja konkurssidel.
„Brevis" esitab nii Ukraina kui ka Lääne-Euroopa koorimuusikat ning on toonud publiku ette suurvorme nagu Mozarti Requiem ja Orffi Carmina Burana. Koor on esinenud lisaks Ukrainale ka mitmes Euroopa riigis.
Kammerkoor Utopia on Helsingis tegutsev 16-liikmeline ansambel, mis ühendab professionaalseid lauljaid ja kogenud harrastajaid. Dirigent Mikael Maasalo juhtimisel on koor tuntud oma täpse ja stiilitundliku kõla poolest.
Utopia repertuaar liigub vabalt keskajast ja renessansist baroki ja nüüdismuusikani. Iga nende kontsert on iseseisev kunstiline tervik, kus kohtuvad ajalooline teadlikkus, uudishimu ja uue muusika loomine.
Sönerna on Uppsalast pärit meeskoor, mis tegutseb Rootsi tugevas kooritraditsioonis. 2021. aastal asutatud koor ühendab üle 35 laulja ning on kiiresti saavutanud märkimisväärset tunnustust.
Koori repertuaar ühendab romantilise meeskoorimuusika, klassika, folkloori ja nüüdismuusika. Sönerna on pälvinud auhindu Euroopa koorikonkurssidel ning jõudnud laiemasse avalikkusesse ka Rootsi teleprojektide kaudu.
Koori dirigent on Martin Hellberg.
Noortekoor BALSIS (asutatud 1987) on üks Läti silmapaistvamaid koore, kes on pälvinud üle 30 rahvusvahelise auhinna. Nende loominguline lähenemine a cappella koorimuusikale teeb igast kontserdist erilise sündmuse.
Dirigent Ints Teterovskise juhtimisel on koor esinenud üle maailma ning on tuntud nii kõrgetasemelise repertuaari kui ka eksperimentaalsete projektide poolest.
Tartumaalt musikaalsest suguvõsast pärit Kreete Jacob suundus pärast pilliõpingute algust Eestis kõrgharidust omandama Saksamaale Frankfurti ja Münchenisse. Teda juhendasid professorid Esa Tapani ja Johannes Hinterholzer; muusikalisi mõjutusi sai ka Michael Höltzeli, Samuel Seidenbergi ja Christian Lamperti meistriklassides.nnKreete võitis Grand Prix vaskpillide kategoorias koos arvukate eripreemiatega Eesti Vabariiklikul Interpreetide konkursil puhkpillidele (2018). Ta on töötanud Vanemuise Sümfooniaorkestri metsasarverühma kontsertmeistrina. Aastast 2022 on metsasarve õpetaja H. Elleri nim Tartu muusikakoolis ja lektor EMTA-s. Hooajal 2025/2026 mängib Eesti Riikliku Sümfooniaorkestri ridades.
Maarja Nuut on toiminut Viron kansallisen sinfoniaorkesterin patarumpu- ja lyömäsoitinryhmän äänenjohtajana vuodesta 2022 lähtien.
Hän aloitti musiikkiopintonsa Tallinnan musiikkilukiossa pianonsoiton opiskelijana, mutta valmistui lyömäsoiton pääaineesta. Kandidaatin tutkinnon hän suoritti Viron musiikki- ja teatteriakatemiassa, minkä jälkeen hän jatkoi maisteriopintojaan Tukholman Kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa. Maisterin tutkinnon hän viimeisteli Bergenin yliopiston Griegin akatemiassa.
Vuosina 2013–2014 ja 2018–2019 Nuut työskenteli Kansallisooppera Estonian orkesterin lyömäsoitinryhmässä. Hän esiintyy säännöllisesti myös Tallinnan kamariorkesterin, Viron festivaaliorkesterin sekä Ludensensemblen riveissä.
Lisäksi hän on soittanut useiden skandinaavisten orkestereiden kokoonpanoissa, muun muassa Bergenin filharmonisessa orkesterissa, Trondheimin sinfoniaorkesterissa, Kristiansandin sinfoniaorkesterissa, Tukholman kuninkaallisessa filharmonisessa orkesterissa sekä Islannin sinfoniaorkesterissa.
Heigo Rosin (s. 1989) on yksi Viron arvostetuimmista lyömäsoittajista, joka on erikoistunut soolo- ja kamarimusiikkiin. Hän on esiintynyt solistina muun muassa New Yorkin Carnegie Hallissa, Zürichin Tonhallessa ja Leipzigin Gewandhausissa sekä lukuisten kansainvälisten orkestereiden kanssa.
Rosin on palkittu Viron kulttuurirahaston vuoden palkinnolla (2024) ja nimetty Viron vuoden muusikoksi (2023). Hän on opiskellut Viron musiikki- ja teatteriakatemiassa, Flaamin kuninkaallisessa konservatoriossa sekä Aarhusin kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa ja toimii nykyisin myös opettajana useissa Viron musiikkioppilaitoksissa.
Hänen tunnusomainen esiintymistyylinsä yhdistää virtuoosisen lyömäsoiton ja kamppailulajeista inspiroituneen liikkeen, tehden konserteista yhtä vaikuttavia katsottavia kuin kuunneltavia.
Marianna Liik on syntynyt ja kasvanut Hiidenmaalla, Kärdlassa. Hän valmistui sävellyksen maisteriksi vuonna 2017 Eesti Muusika- ja Teatriakadeemiasta opiskeltuaan Helena Tulven ja Margo Kõlarn johdolla. Hänen erityisenä kiinnostuksenaan on akustisten ja elektronisten ilmaisukeinojen yhdistämisestä syntyvä äänimaailma. Liigin musiikkia on esitetty festivaaleilla Virossa, Yhdysvalloissa, Puolassa, Saksassa, Australiassa, Sveitsissä ja muualla maailmassa.
Marianna Liik sai toisen palkinnon kansainvälisessä säveltäjien rostrumissa vuonna 2013 alle 30-vuotiaiden sarjassa. Vuonna 2017 hänelle myönnettiin Luzernin festivaalin akatemian nuoren säveltäjän palkinto Roche Young Commissions. Vuonna 2022 hän julkaisi ensimmäisen albuminsa Januneb valgust, ja vuonna 2023 hänelle myönnettiin Estonian Cultural Endowment Music Prize -palkinto. Teos Maaalune palkittiin vuonna 2025 LHV innovaatiopalkinnolla, ja Lahtirullumine sai vuonna 2026 LHV uuden sävellyksen palkinnon.
Margus Kasterpalu on virolainen teatteriohjaaja, dramaturgi ja kulttuurituottaja, jonka taiteellista työtä luonnehtii vahva yhteys kirjallisuuteen, Viron kulttuurihistoriaan ja erilaisiin esityspaikkoihin. Hän on toiminut Eesti Teatri Festivaln ja festivaali Draaman taiteellisena johtajana, Ugala teatern luovana johtajana sekä Saueaugu Teatritalun perustajana ja vetäjänä.
Kasterpalu on ohjannut tuotantoja Viron suurimmissa teattereissa, ja hänen työnsä on saanut tunnustusta sekä omaperäisestä taiteellisesta ilmaisusta että Viron teatterikulttuurin pitkäjänteisestä kehittämisestä. Vuonna 2007 hänelle myönnettiin Order of the White Star V Class.
Island
Island
Sven Grünberg · Kadri Voorand · Ott Lepland · Elektroonilise Muusika Seltsi ansambel
Maarja Nuut on laulaja, moni-instrumentalisti ja säveltäjä, jonka tuotanto avaa rikkaita musiikillisia maailmoja. Häntä on luonnehdittu yhdeksi Euroopan innovatiivisimmista taiteilijoista – artistiksi, joka on aina valmis sukeltamaan entistä syvemmälle.
Klassisen musiikin koulutuksen ja jatkuvasti kehittyvän soinnillisen ilmaisun pohjalta Maarja on perehtynyt moninaisiin alueisiin, kuten intialaiseen klassiseen musiikkiin ja virolaiseen kansanperinteeseen tutkien samalla elektronisen musiikin rajoja. Häntä ajaa sisäinen tarve ja vaisto tutkia erilaisia musiikkityylejä, ilmaisumuotoja ja tekniikoita sekä yhdistää niiden salaisia kieliä ja koodeja omaan, kiehtovaan luovaan maailmaansa.
Vuonna 2016 julkaistun "Une Meeles" -sooloalbuminsa myötä Nuut on saavuttanut laajaa kansainvälistä tunnustusta ja esiintynyt ympäri maailmaa. Myös hänen kolmas sooloalbuminsa "Hinged" (2021) herätti merkittävää kansainvälistä huomiota. Lisäksi hän on tehnyt yhteistyötä lukuisien muiden artistien ja kokoonpanojen kanssa, joihin kuuluvat muun muassa Hendrik Kaljujärv, Nicolas Stocker, Kiya Tabassian, lauluyhtye Shards ja Sun Araw.
Sóley on islantilainen laulaja, säveltäjä, pianisti ja tuottaja, jonka omaleimainen musiikki yhdistää tunnelmallista poppia, nykymusiikkia ja elokuvallista äänimaisemaa. Hänen musiikkiaan leimaavat herkät laulutulkinnat, minimalistinen pianonsoitto ja hienovaraiset äänimaisemat, jotka ovat yhtä aikaa hauraita, salaperäisiä ja vangitsevia.
Klassisen musiikin koulutuksen saanut Sóley aloitti kansainvälisen uransa Seabear-yhtyeen jäsenenä ennen kuin julkaisi vuonna 2011 ylistetyn debyyttialbuminsa We Sink. Sen jälkeen hän on julkaissut useita omaleimaisia albumeita, kuten Ask the Deep, Endless Summer ja Mother Melancholia, jotka ovat vakiinnuttaneet hänen asemansa yhtenä Islannin kiinnostavimmista nykymusiikin tekijöistä.
Soolotuotantonsa lisäksi Sóley säveltää musiikkia elokuviin ja teatteriin sekä tekee yhteistyötä eri taiteilijoiden kanssa. Hänen teoksissaan piano, elektroniikka ja laulu sulautuvat lumoaviksi äänimaisemiksi. Sóleyn konsertit ovat intiimejä ja vangitsevia elämyksiä, jotka vievät kuulijan unenomaiseen maailmaan, jossa melankolia, mielikuvitus ja pohjoismainen herkkyys kietoutuvat yhteen.
JFDR on islantilaisen kokeellisen laulajan, lauluntekijän ja multi-instrumentalistin Jófríður Ákadóttirin sooloprojekti. Hänen herkkä ja tunnelmallinen ilmaisunsa yhdistää folk-, ambient- ja elektronisen musiikin elementtejä luoden intiimejä ja ajattomia äänimaisemia.
Ákadóttir on toiminut muusikkona yli neljätoista vuotta ja julkaissut kaksitoista albumia sekä sooloartistina että Pascal Pinon- ja Samaris-yhtyeiden jäsenenä. Hän on tehnyt yhteistyötä arvostettujen muusikoiden, kuten Ólafur Arnaldsin ja Damien Ricen, kanssa sekä säveltänyt musiikin palkittuun islantilaiseen elokuvaan Backyard Village. Hänen vuonna 2023 julkaistu albuminsa Museum palkittiin vuoden 2024 Islannin musiikkigaalassa vuoden albumina popin, rockin, hiphopin ja elektronisen musiikin kategoriassa. Myös Björk on ylistänyt Ákadóttirin tuotantoa ja nimennyt hänet yhdeksi omista inspiraationlähteistään.
Sven Grünberg on virolainen säveltäjä ja kosketinsoittaja, jonka tuotanto on jättänyt syvän jäljen sekä Viron musiikki- että elokuvakulttuuriin. Hänen musiikkinsa tunnuspiirteitä ovat omaleimainen sävelkieli, jossa pohjoismainen herkkyys, itämaisesta filosofiasta inspiroituneet sointimaailmat ja avara sävellyksellinen ajattelu sulautuvat yhteen.
Grünberg on säveltänyt musiikin yli sataan elokuvaan, muun muassa Kuolleen vuorikiipeilijän hotelliin (Hukkunud Alpinisti hotell), Naksitrallid-animaatioihin, Lotte keksijäkylästä (Leiutajateküla Lotte), Syysballiin (Sügisball) ja Joulukuun kuumuuteen (Detsembrikuumus). Elokuvamusiikin lisäksi hän on säveltänyt orkesteri-, kuoro- ja kamarimusiikkia sekä julkaissut useita sooloalbumeita. Hänen pitkäaikaista panostaan Viron kulttuuriin on palkittu lukuisilla valtiollisilla ja ammatillisilla tunnustuksilla, kuten Valkoisen tähden ritarikunnan IV luokan kunniamerkillä sekä Viron tasavallan kulttuuripalkinnolla.
Viron Elektronisen Musiikin Seuran yhtye (EMA) on vuonna 2017 perustettu kokoonpano, joka on omistautunut elektronisen kamarimusiikin esittämiselle. Yhtyeen tavoitteena on ylittää teknologian asettamat rajat ja kehittää herkkää yhteismusisointia, vuorovaikutusta sekä tarkkaa kuuntelua hyödyntämällä elektronisten instrumenttien poikkeuksellisen rikasta sointimaailmaa. EMA on esiintynyt muun muassa festivaaleilla AFEKT, Üle heli, Tallinn Music Week, Elektroni kõheda vastasmõju festival, ISCM World Music Days, Eesti Muusika Päevad ja Balti Muusika Päevad – UP-CLOSE.
Vuonna 2021 EMA palkittiin Viron Kulttuurirahaston säveltaiteen vuosipalkinnolla ansiokkaasta ja ennakkoluulottomasta toiminnastaan. Erityistä kiitosta sai Sven Grünbergin Hingus-teoksen uudenlainen tulkinta ja esittäminen sekä yhtyeen järjestämä ajatuksia herättävä luentosarja ja omaleimainen konserttitoiminta.
EMA arvostetaan erityisesti sen joustavuudesta ja musikaalisuudesta – ominaisuuksista, jotka elektronisessa musiikissa voivat helposti jäädä painikkeiden ja liukusäätimien varjoon. Yhtyeen instrumenttivalikoima ulottuu oskillaattoreista ja kelanauhureista Buchla- ja Serge-syntetisaattoreihin sekä tietokonepohjaiseen live-elektroniikkaan.
Kadri Voorand on virolainen laulaja, pianisti ja säveltäjä, jonka musiikki liikkuu jazzin, folkin ja lauluntekijäperinteen rajapinnoilla. Hänen intensiivinen mutta teknisesti hienostunut esiintymistyylinsä, rohkea improvisaationsa ja runollinen laululyriikkansa ovat vieneet hänet arvostetuille esiintymislavoille EFG London Jazz Festivalista aina Pori Jazziin saakka. Säveltäjänä hän on voittanut kuusi Viron vuoden jazzalbumi -palkintoa. Hänen uusin albuminsa Songs To Hold You julkaistiin huhtikuussa 2026.
Kadri Voorand on esiintynyt festivaaleilla ja konserttisaleissa eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa, muun muassa Pori Jazzissa, Trondheim Jazzfestissä ja EFG London Jazz Festivalilla. Yksi Euroopan arvostetuimmista jazzlehdistä, Jazzwise, on kuvannut häntä artistiksi, jonka jokaisen sävelen yleisö kuuntelee henkeään pidätellen.
Ott Lepland on virolainen laulaja ja lauluntekijä, joka nousi suuren yleisön tietoisuuteen voitettuaan televisio-ohjelman Eesti otsib superstaari (Viron Idols) kolmannen tuotantokauden. Vuonna 2012 hän edusti Viroa Eurovision laulukilpailussa, jossa kappale Kuula sijoittui kuudenneksi. Lepland on opiskellut pop- ja jazzlaulua Georg Otsin Tallinnan musiikkikoulussa, ja laulamisen lisäksi hän on opiskellut pianonsoittoa kymmenen vuoden ajan.
Hän on julkaissut useita studioalbumeita, muun muassa debyyttialbuminsa Ott Lepland (2010), Laulan ma sind (2011) ja Öö mu kannul käib (2012). Ott Lepland on palkittu useaan otteeseen Viron musiikkipalkinnoissa vuoden miesartistina sekä vuoden popalbumin tekijänä.